Asumismuotojen plussat ja miinukset 55+ iässä

Mies seisoo harava kädessä. Etualalla lehtikasa.
Suurin osa ikääntyvistä suomalaisista asuu pientalossa. Iän kertyessä esimerkiksi pihatyöt saattavat kuitenkin alkaa tuntua raskailta. Oikea asumismuoto löytyy yksilöllisesti.

Asumisen ennakointi tarkoittaa asumisen tulevien tarpeiden pohtimista. Yksi ennakoinnissa eteen nousevista kysymyksistä on asumismuoto. Millaisia etuja ja haasteita on eri asumismuodoissa, kun katsotaan itsenäisen ikäasumisen näkökulmasta? Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole, vaan paras vaihtoehto löytyy yksilöllisesti.

Omistusasuja voi kerryttää varallisuutta

Suurin osa suomalaisista asuu omistusasunnossa. Omistusasumisen keskeinen etu vuokra-asumiseen verrattuna on, että asuntolainan lyhennykset kerryttävät varallisuutta. Asuntolaina on kuitenkin suuri taloudellinen sitoumus.

Omistusasumisen riskejä ovat kotitalouden lainanhoitokyvyn heikkeneminen eläkeiässä sekä ostetun asunnon hintatason alentuminen asuntomarkkinoiden muuttuessa. Asunnon myyminen voi olla hankalaa erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Omistusasumisessa riskiä lisää myös asunnon korjauksista huolehtiminen – putkiremontti tai muu suuri remontti voivat lisätä asumiskuluja huomattavasti. Jos oma asunto on velaton, ovat asumismenot pienemmät kuin vuokralla asuvalla. Omistusasuja hyötyy myös varallisuuden kasvusta, jos asuntojen hinnat asuinalueella nousevat. Omistusasunto voikin tuoda taloudellista liikkumavaraa ikäasumiseen, sillä asunnon vaihtaminen pienempään tai käänteinen asuntolaina vapauttavat varallisuutta muuhun käyttöön.

Vuokra-asumiseen saattaa saada tukea

Vuokra-asuminen ei kerrytä asuntovarallisuutta, mutta ei toisaalta myöskään aiheuta huolta veloista tai remonteista. Vuokra-asumisen kulut ovat usein hyvin ennakoitavissa. Vuokra-asuntoon voi myös saada asumistukea, jos asujan eläke on pieni. Asuntoa on myös helpompi vaihtaa tarpeen tullen. Toisaalta varsinkin yksityisillä markkinoilla asunnosta voi joutua muuttamaan myös vuokranantajan tilanteen muuttuessa.

Suomessa vuokra-asunnoista noin puolet on rahoitettu valtion arava- tai korkotukilainalla – niitä tuottavat ja omistavat pääasiassa kunnat sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödylliseksi nimeämät yhteisöt. Asukkaat näihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. Toinen puoli vuokra-asunnoista on vapaarahoitteisia. Niitä omistavat yksityishenkilöiden lisäksi muun muassa asuntosijoitusyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja seurakunnat. Vuokra määräytyy ensisijaisesti osapuolten välisin sopimuksin ja markkinoiden mukaan.

Entä asumisoikeusasunto?

Pysyvyyden tunnetta asumiseen voi tuoda asumisoikeusasuminen, sillä talon omistaja ei voi irtisanoa talon asumisoikeussopimusta. Asumisoikeuden hinta on yleensä kohtuullinen verrattuna omistusasunnon hintaan, sillä asumisoikeusasuja maksaa asumisoikeusmaksuna vain osan asunnon hankintahinnasta. Sen jälkeen maksetaan asumisen aikana kuukausittain käyttövastiketta, jolla katetaan asumisoikeustalojen pääoma- ja ylläpitokulut. Käyttövastike ei saa ylittää vastaavantasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada asumistukea.

Valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon alle 55-vuotiaan hakijan on alitettava varallisuusrajat. Muulla rahoituksella rakennetun talon omistaja päättää asukasvalinnastaan.

Omakotitalo vai kerrostalo?

Asumismuotoa valitessa tulee eteen myös kysymys siitä, sopiiko tarpeisiin parhaiten omakoti-, kerros- vai rivitalo. Enemmistö ikääntyvistä suomalaisista asuu omakotitalossa. Omakotitalo voi olla edullinen asumismuoto silloin, kun asukas pystyy ja osaa hoitaa itse suurimman osan perushuoltotoimenpiteistä ja jopa korjauksista. Voimavarojen ja toimintakyvyn ehtyessä tilanne muuttuu. Omakotitalossa on huolehdittavana yleensä myös pihaan liittyviä töitä, mm. lumityöt on tehtävä itse. Ne saattavat iän myötä alkaa rasittaa yhä enemmän.

Kerrostalo on vaivaton asumismuoto, sillä huoltotoimet on järjestetty taloyhtiön puolesta. Hissitön talo on halvempi, mutta ei välttämättä hyvä vaihtoehto pitkällä tähtäimellä, sillä jossakin kohtaa vaikkapa kolmanteen kerrokseen kiipeäminen voi olla vaikeaa. Hissillisistä taloista on monilla paikkakunnilla kuitenkin pulaa.

Etenkin yksitasoiset rivi- ja paritalokodit voivat olla helppohoitoisia ja -kulkuisia ikääntyvällekin asukkaalle, jos vain sijainti on sopiva eivätkä pienet pihatyöt ole liian suuri rasite.

Yhteisöllisyyden ennakoiminen

Monet ikääntyvät toivovat asumismuodoltaan yhteisöllisyyttä. Patenttiratkaisua tähän ei ole. Joillakin paikkakunnilla on senioriasumisyhteisöjä ja jotkut eläkeläiset päätyvät itse järjestämään yhteisöllisiä asumismuotoja vaikkapa tuttavien kesken. Yhteisöllisyyttä voi myös etsiä harrastus- ja järjestötoiminnasta. Ikääntyvä itse voi ennakoida asumistaan niin, että seniori-iän asunnon lähellä olisi helposti saavutettavissa harrastusmahdollisuuksia, palveluja sekä läheisiä tai tuttavia.

Aloita asumisen suunnitelma nyt!

Asumisen pikatesti

Lähteenä käytetty:

https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ikääntyneelle/koti-ja-asuminen/asumisen-vaihtoehdot-kotona-pärjääjälle

https://www.martat.fi/hallitse-rahojasi-viikko-5-asumisen-suunnitelmat/