Asumisen haasteita ja ratkaisuja yksilöille ja yhteisöille –webinaari

Mitä asioita on toistuvasti noussut esiin viime aikoina puhuttaessa ikääntyvien asumisesta? Näistä asioista kuultiin kaikille avoimessa webinaarissa 5.10.2021, jonka otsikkona oli Tulevaisuuden asuminen Espoossa – haasteita ja ratkaisuja yksilöille ja yhteisöille.
Webinaarin toteuttivat Suomen Asumisen Apu ry/SAAennakoida!-hanke ja Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvonta yhdessä Espoon työväenopisto Omnian kanssa. Juontajana toimi kehittäjä Päivi Rekula SAAennakoida!-hankkeesta. Alla tiivistelmä webinaarin sisällöstä.

Tilannekuvaa Espoosta

Marika Koramo FCG Finnish Consulting Group Oy:stä kertoi aluksi verkostohankkeesta, joka toteutettiin yhteistyössä Ympäristöministeriön, ARAn ja sekä kymmenen kuntatoimijan kanssa, joista Espoo oli yksi. Hankkeen päätarkoitus oli kartoittaa kuntien varautumista ikääntyvien asumistarpeisiin.

Hankkeessa tuotettiin mm. kuntakohtaista tilannekuva-analyysiä. Esimerkiksi Espoossa ikääntymiskehitys on erittäin voimakasta ja esteettömien asuntojen tarve kasvaa merkittävästi. Yksi isoista haasteista niin Espoossa kuin koko maassa on hissittömyys: Espoossa yli 75-vuotiaista 9 % asuu nyt hissittömässä talossa ja iäkkäiden osuus niissä lisääntyy. Kaupungin reuna-alueilla, jossa on pientaloasutusta, asuu myös paljon ikääntyneitä. Erilaisia senioriasumisen vaihtoehtoja on tärkeää tukea, jotta kotona asuminen olisi mahdollista loppuun asti.

Mitä uutta 55+ vuotiaiden asumistarpeisiin Espoossa – kaavoitus, asuntorakentaminen, palvelut

Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen jatkoi kertomalla siitä, miten asumistarpeisiin vastataan Espoossa. Savolainen käsitteli asumistarpeita tavallisen asumisen, eikä niinkään palveluasumisen kannalta. Asukasmäärä kasvaa ja väestö ikääntyy; v. 2050 ylitetään 400 000 asukkaan raja.

Kerrostaloasumisen tarve palvelujen lähellä lisääntyy. Paljon uutta asutusta rakennetaan mm. Länsimetron varrelle Otaniemeen ja muille hyvin saavutettaville alueille. Myös Saunalahden ja Kurttilan alueelle tulee uusia asuntoja, valtaosa kerrostaloasuntoja. Uudet pientalot ovat kaukana palveluista, eikä tarjolla ole ns. senioriasuntoja. On pohdittu, voisiko omakotitaloasutusta täydentää – tällä hetkellä ei ole pieniä pientaloja erityisesti 55+ asumiseen. Luhtitaloja, pienkerrostaloja ja townhouseja on, mutta ”tiiviit ja matalat” talotyypit lähellä kaupunkikeskuksia puuttuvat.

Yhteisöllisyyttä tukevat asumiskonseptit kiinnostavat: mm. Settlementtiasunnoilla on rakenteilla yhteisöllisiä vuokrataloja, mutta niissä on varallisuusrajat. Matinkylän Tiistilään ollaan rakentamassa vapaarahoitteisia ja vuokra-asuntoja v. 2022 alussa. Kyseessä on ns. elinkaariasumisen kortteli, jossa on yhteisiä tiloja eri-ikäisille ja palvelukoordinaattori. Lisäksi senioreille on tulossa 100 asunnon kohde Niittykummussa. ARA-rajoitteisia 55+ -seniorikohteita on tulossa myös Kilonkartanoon sekä vapaarahoitteisia Tapiolaan ja Kauklahteen. Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto nuoremmille yli 55+ -vuotiaille, jolloin varallisuus ei ole rajoitteena.

Miten varautua tarpeisiin taloyhtiössä – jälkiasennushissit

Simo Merilä, Helsingin kaupungin hissiasiantuntija totesi, että Suomessa on 41 000 hissitöntä porrashuonetta, Helsingissä niitä on 8600 kpl. Jari Majava, hissiurakoitsija Haaslahti Oy:stä kertoi yhteisessä esiintymisessä, että kahdeksan vuoden aikana he ovat asentaneet jälkiasennushissin 300 – 400 porrashuoneeseen.

Jälkiasennushissien myötä voidaan saada esteetöntä, turvallista ja toimivaa asumista. Merilä kertoi, että yhteydenotto jälkiasennushissistä tulee usein isännöitsijältä tai taloyhtiöltä. Halutaan tietää, onko hissiä ylipäänsä mahdollista asentaa, miten ongelma ratkaistaan ja mitä se maksaa. Valmisteluvaihe kestää noin 1 – 3 vuotta riippuen kohteesta, suunnittelu noin 6 kk, tilaus 6 – 12 kk ja hissin asentaminen 2 – 4 kk. Jälkiasennushissi edellyttää aina rakennuslupaa ja Asunto-osakeyhtiölain 32 § (1.7.2010) mukaisesti enemmistöpäätöstä. Hankintakustannusten jako taloyhtiön osakkaille riippuu mm. siitä, missä kerroksessa asuu. Kun rakennetaan hissitorni rakennuksen ulkopuolelle, saadaan modernit vaatimukset täyttävä hissi. ARAn hissiavustus vaihtelee kunnittain, esimerkiksi Espoossa se on enintään 45 % kustannuksista.

Miten tukea yhteisöllisyyttä rakennetussa ympäristössä ja asukkaiden kesken

Tekniikan tohtori, arkkitehti Ira Verma kertoi Lähiöohjelmasta Espoossa, jonka tavoitteena on kehittää ihmislähtöistä ja ikäystävällistä asumista. Yhteistyössä ovat mukana SOTERAn (Sosiaali- ja terveysalan rakentamisen tutkimusryhmä) kanssa Espoon kaupunki, ARA ja Aalto-yliopisto.

Yli 75-vuotiaista alle 10 % tarvitsee erityistä asuinympäristöä; suurin osa eläkeläisistä asuu tavallisissa kerrostaloissa. Uusien ja korjattavien asuinympäristöjen tulisi kuitenkin tukea paremmin ikääntyneitä. Jos sopivia asuntoja on tarjolla, seniorit hakeutuvat keskustoihin, joissa on hyvät julkiset yhteydet. Ihmisillä on tarve kokea osallisuutta ja olla mukana toiminnassa. Espoon kanssa on meneillään Lähiöpride-hanke, jossa mietitään, miten lähiöympäristöjä voidaan kehittää ja korjata. Tulossa on työpajoja seniori-ikäisille.

Case Matinkylä

Vanhetessa ystävien määrä vähenee. Tällöin naapureiden ja esimerkiksi lähikaupan kassan merkitys kasvaa, toteaa Verma. Matinkylässä yksin asuvien määrä on kasvanut. Tarvitaankin keinoja, miten ihmiset voisivat kohdata toisiansa. Ulkotiloissa eri sukupolvien ja eri-ikäisten kohtaaminen on luonnollista ja sitä pitäisi vahvistaa. Suurin osa kohtaamisista tapahtuu julkisissa tiloissa, joiden tulisi olla esteettömiä. On tärkeää hyödyntää olemassa olevia resursseja, kuten tiloja, asiakasryhmien ja järjestöjen käyttöön.

Yhteisöllisiä paikkoja Matinkylässä on Iso Omenassa, jossa on palvelut ja kirjasto. Toisaalta koettiin, että kauppakeskus syö muun toiminnan niiltä, jotka eivät asu kauppakeskuksen läheisyydessä. Naapurustotalo on tärkeä ikääntyneiden kohtaamispaikka, samoin viheralueet ja asukaspuistot. Toivotaan paikkoja, joissa ventovieraat voivat jutella keskenään. Asunto-osakeyhtiöt voisivat kehittää pihoja oleskelutiloiksi, joissa voi grillata ja pelata mölkkyä. Siellä voisi olla kaupunkipuutarha ym., mikä kannustaa yhteiseen tekemiseen. Toivottiin myös maksuttomia kokouspaikkoja kaikenikäisille, jossa voisi edullisesti juoda kahvit tai syödä lounasta.

Esimerkkejä yhteisöllisestä asumisesta

Yhteisökorttelit ovat monen sukupolven hybridikortteleja. Yhteisöasuminen voi olla ryhmärakentamista tai asunto-osuuskuntia, joissa asukkailla on yhteinen visio ja tahtotila. Joissakin asukkaat ovat sitoutuneet yhteisiin tehtäviin.

Kommenttina Ira Verman puheeseen Päivi Rekula totesi, että ulkoterassit levisivät Suomessakin matkailun ansiosta – yhteisöllisyys on usein pienistä asioista kiinni. Espoolaiset ovat kiinnostuneita yhteisöllisyydestä, mutta vaikuttaa siltä, että joitakin ”portaita yhteisöllisyyteen puuttuu”. Yhteisöllisyydessä on omat lainalaisuutensa: se alkaa aina kahden ihmisen kohtaamisesta. Yhteisöllisyyttä edistävät puolijulkiset tai puoliyksityiset tilat, joissa reviirit sekoittuvat. Käräjätörmä-hankkeessa Tampereella on havaittu, että yhteisöllisyyden luomisessa tarvitaan koordinaatiota. Odotetaanko Espoossa liian valmista, kun ei ole vielä syntynyt enempää yhteisöllisiä asumisratkaisuja?

Lähiöpride-hanke Aalto-yliopiston sivuilla: https://aalto.fi/fi/arkkitehtuurin-laitos/lahiopride-hanke

Lähiöblogi: https://lahioblogi.fi/

Asukaskysely, johon voi käydä vastaamassa: https://link.webropolsurveys.com/S/333E00F5E3CE7661

Maksuttomia kokoontumispaikkoja, jos haluaa itse järjestää jotain toimintaa: https://varaamo.espoo.fi

Miten varaudut tuleviin tarpeisiisi kotona – mitä korjausavustuksia voi saada?

Rakennusinsinööri ja korjausneuvoja Nina Leino Vanhustyön keskusliitosta (VTKL) kertoi ilmaisista korjausneuvonnan palveluista, jotka on tarkoitettu yli 65-vuotiaille. Ninan vastuualueena ovat Espoo, Kauniainen ja Länsi-Uusimaa.

Muutostöihin ryhdyttäessä tulee pohdittavaksi erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti täytyy olla omaa pääomaa, mutta kustannuksiin voi saada helpotusta eri tavoin. Esimerkiksi kotitalousvähennys on 40 % työn osuudesta. Maksimivähennys on 2250 eur ja omavastuu 100 eur. Korjausavustus on tarkoitettu yli 65-vuotiaille ja avustuksessa on myös tulo- ja varallisuusrajoitukset. Maksimiavustus on 50-70%. Työtä ei voi aloittaa, ennen kuin on saanut aloitusluvan tai päätöksen avustuksesta ARA:lta. Korjausavustuksen jälkeen asunnossa pitää asua 5 vuotta. Muita avustuksia: Energia-avustus, jossa hakijana voi olla yksityishenkilö, taloyhtiö tai ARA-yhteisöt tai kuntien vuokrayhtiöt. Esteettömyysavustuksen hakijana voi olla taloyhtiö (esim. sähköinen ovi tai hissiavustus), ja haku on jatkuva.

Öljylämmityksestä luopumiseen voi hakea avustusta ELY-keskuksesta. Haku on jatkuva, ja sitä voi hakea yksityishenkilöt ja kuolinpesät. Myös Museoviraston suojelukohteille voi hakea avustusta tarkoituksena säilyttää arvokasta kulttuuriympäristöä. Avustus on 40 % hyväksyttyjen kustannusten määrästä 8000 eur asti. Haku 2022 avustuksille alkaa 15.10.2021. klo 9 ja päättyy 30.11.2021 klo 15.

Lue Nina Laineen blogikirjoitus asuntojen korjausneuvonnasta: https://www.asumisenapu.fi/saaennakoida/blogitarinat/asuntojen-korjausneuvonnasta-apua-kodin-muutostoihin/

Välineitä oman asumisratkaisun löytämiseen

Webinaarin viimeisessä puheenvuorossa kehittäjä, arkkitehti Päivi Rekula Suomen Asumisen Apu ry:stä totesi, että monet yli 55-vuotiaista eivät mieti riittävästi mahdollisia asumisen muutoksia tulevaisuudessa. Tieto ikäasumisen haasteista tai ratkaisuvaihtoehdoista ei saavuta heitä, minkä vuoksi omakohtainen asumisen ennakoinnin prosessi ei pääse käynnistymään.

Rekula korosti, että asumisen ennakointi ikääntyneenä on verrattavissa elämäntapamuutokseen. Ensin täytyy saada henkilön uteliaisuus herätettyä, sillä usein asenteena on: ”ei koske minua”. Seuraavassa vaiheessa asumisen muutoksia aletaan pohtia, mutta konkreettisen varautumisen koetaan olevan ”liian aikaista”. Kun omaa asumistilannetta on todella alettu työstää, on mahdollista tehdä päätös: nykyinen asunto ok, remppa tai muutto. Tämän jälkeen voidaan lähteä toteuttamaan suunnitelmaa käytännössä.

Ennakointiprosessin avuksi Rekula esitteli välineitä. Asumisen pikatestin avulla voit kartoittaa, miten hyvin nykyinen asumisratkaisu vastaa tulevaisuuden tarpeita, ja Asumissuunnitelman avulla voit käynnistää oman ennakoinnin prosessin. Kursseilta saa lisäksi vertaistukea.

Kursseja:
Asumisen valmennuskurssi – haasteita ja vaihtoehtoja 55+ ikäisille
ja edeltävä maksuton Asumisen infoluento.
Ilmoittautuminen os. ilmonet.fi, kurssikoodit E220853 ja E220854. Tervetuloa!

Välineet:
saaennakoida.fi/asumisen-pikatesti
saaennakoida.fi/asumissuunnitelma