Koti hissittömässä vai hissillisessä talossa?

Asunnon hankinta on yksi isoista päätöksistä, jonka ihminen tekee elämänsä varrella. Siihen, minkälaiseen asumisratkaisuun päätyy, vaikuttavat luonnollisesti monet tekijät, kuten taloudessa elävien henkilöiden määrä, asunnon sijainti, palveluiden läheisyys, liikenneyhteydet, harrastus- ja liikuntamahdollisuudet, asunnon esteettömyys ym. On niitä, jotka vaihtavat asuntoa useaan kertaan elämänsä aikana perheen koon kasvaessa tai muista syistä. Toiset hankkivat kodin, jossa tahtotilana on asua niin kauan kuin mahdollista. Oli vaihtoehto mikä tahansa, kannattaa kerrostalokotia hankittaessa pohtia hissin merkitystä ja tarpeellisuutta myös tulevaisuutta silmälläpitäen.

Hissitön talo tarjoaa kohtuuhintaista asumista

Merkittävä osa Suomen asuinkerrostalokannasta on rakennettu 1960–1980 –luvuilla, jolloin 3 – 5-kerroksiset talot rakennettiin pääosin ilman hissiä. Näissä kerrostaloissa on monia viehättäviä puolia, kuten läpi talon mentävät pohjaratkaisut, huoneiden koko ja muoto sekä kunnon keittiöt. Vanhemmat pienkerrostaloalueet ovat myös usein väljästi rakennettuja ja puistomaisen vehreitä. Kaikki eivät koe hissittömyyttä puutteena, vaan hyvänä keinona ylläpitää kuntoa rappusia kävelemällä. Hissittömät kerrostalot tarjoavat myös kohtuuhintaista asumista.

Yleensä hissin tarpeellisuus huomataan siinä vaiheessa, kun asia koskettaa asukkaita itseään tai heidän läheisiään.

Hissi on tärkeä osa esteettömyyttä

Vuosina 1995–2004 hissi on täytynyt rakentaa vähintään neljäkerroksisiin asuinrakennuksiin, ja vuodesta 2005 lähtien vähintään kolmekerroksisiin asuinrakennuksiin. Jos toiveena on asua samassa kodissa mahdollisimman pitkään, on suositeltavaa harkita hissillistä taloa tai sitten muuttamista hissittömän talon 1. kerrokseen, jos ratkaisu on näin esteetön. Eräskin rollaattorilla liikkuva rouva kertoi, että hän on asunut 50 vuotta samassa kerrostalossa. Muuttaessaan taloon hän oli katkera siitä, ettei saanut asuntoa 3. kerroksesta vaan ensimmäisestä. Nyt hän on kiitollinen siitä, että asuu 1. kerroksessa, jonne on esteetön pääsy.

Lapsiperheet hakeutuvat pääasiassa hissillisiin kerrostaloihin, jotta lasten kanssa liikkuminen on helpompaa. Pyörällisillä apuvälineillä liikkuville hissi on välttämätön. Hissin avulla saavutetaan kaikki kerrostalon tilat, kuten ullakko, kellari ja saunatilat. Muutot ja painavien tavaroiden siitäminen sujuu mukavasti hissillä ja helpottaa myös postinkantajan työtä. Hissistä hyötyvät tavalla tai toisella kaikki asukkaat ja yhtä lailla heidän läheisensä. Eikä mikään estä käyttämästä rappusia kuntoilumielessä!

Hissi helpottaa arjessa ja nostaa asunnon arvoa

On tutkittu, että hissi antaa mahdollisuuden asua omassa kodissa jopa 6 – 8 vuotta pitempään hissittömään taloon verrattuna. Hissittömään kerrostaloon on mahdollista asentaa jälkikäteen hissi, mikä nostaa asunnon arvoa ja helpottaa asukkaiden arkea. Hissityyppi valitaan rakennuksen porrashuoneen perusteella ja se voidaan asentaa porrashuoneeseen tai sen ulkopuolelle.  Hissin sijoittaminen porrashuoneeseen on yleensä edullisin ratkaisu. Useissa tapauksissa porrassyöksyjä joudutaan kaventamaan.

Hissin rakentamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Asunto-osakeyhtiön hallitus vastaa hissihankkeen valmistelutöistä. Hallitusta avustaa isännöitsijä, joka organisoi korjaushankkeita ja niiden rahoitusta. Hissin jälkiasennuskustannukseen voi saada valtionavustusta jopa puolet kustannuksista. Lisäksi jotkut kunnat avustavat kustannuksissa.

Asumisen pikatesti ja tee-se-itse-asumissuunnitelma ovat työkaluja, jotka auttavat sinua tulevaisuuden asumisesi ennakoinnissa ja suunnittelussa.

Asuinkerrostalojen hissittömyys, Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskuksen Raportteja 1/ 2008
https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Asuinkerrostalojen_hissittomyys(1370)

Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon, Taideteollinen korkeakoulu, Kimmo Rönkä https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK030602.pdf

https://yle.fi/uutiset/3-8725250