Muuttaako korona asumista? – Asumistrendit ja ennakointi

Korona-aikana on lisännyt kotona vietettyä aikaa. Monelle eläkeikää lähestyvälle kulunut vuosi on myös ollut hyvänä esimerkkinä siitä, millaista on viettää kotona enemmän aikaa päivisin. Omalta kodilta vaaditaan nyt muunneltavuutta, kun siellä täytyy pystyä paitsi nukkumaan ja syömään, myös vaikkapa työskentelemään, rentoutumaan ja jumppaamaan. Mutta miten asumisen trendit ja unelmat suhteutuvat asumisen muutostarpeiden ennakointiin? Keräsimme tietoa koronan vaikutuksista asumistoiveisiin ja pohdimme näitä toiveita ja trendejä asumisen ennakoinnin näkökulmasta.

Luonto ja rauha kiinnostavat

Koska monia harrastus-, kaupunki- ja matkailumenoja on jouduttu perumaan, monia suomalaisia kiinnostaa nyt luonnonläheinen elämä kasvukeskusten naapurikunnissa. Mökkeily kasvattaa suosiotaan, mutta maaseudun rauha saattaa kutsua myös tietotyöläisiä etätyön yleistymisen vuoksi. Eläkeikää lähestyvän tai eläkeläisen asunnonetsijän kannattaa kuitenkin tarkistaa, että luonnonläheisessäkin asumiskohteessa palvelut, terveyspalvelut ja julkiset kulkuneuvot ovat helposti saavutettavissa, jotta omassa kodissa asuminen onnistuu pitkälläkin tähtäimellä.

Toiveena lisäneliöt ja oma piha

Lisäneliöt ovat varmasti tarpeen silloin, kun on lapsia ja useampi perheenjäsen tekee yhtä aikaa etätöitä. Korona ei kuitenkaan kestä loputtomiin. Tarvitaanko neliöitä myös silloin, kun poikkeusolot ovat ohitse ja lapset ovat lähteneet pesästä? Myös pihan kokoa kannattaa harkita maltillisesti, sillä iän myötä liian suuren pihan hoitaminen voi käydä rankaksi. Yksi kiinnostava trendi onkin pienten asuntojen tilojen muunneltavuus – miten eri tavoin asunnon tiloja voitaisiin hyödyntää eri tilanteissa. Myös lasitettu parveke lisää asumisen väljyyttä ja mahdollistaa mm. pienten kasvien kasvattamisen iloksi ja hyötytarkoituksessa.

Pientalosta omaa tilaa?

Pientalo voi olla edullinen asumismuoto, jos pystyy itse hoitamaan huoltotöitä ja pieniä korjauksia. Myös se, että talo ei ole kovin vanha, auttaa pitämään suuremmat remonttitarpeet ja kulut yleensä kurissa. Etenkin 2000-luvulla rakennetut omakotitalot nyt ovat ostajien suosiossa, sillä monella ei ole aikaa remontointiin. Kannatta kuitenkin aina tarkistaa talo itse huolellisesti ja pyytää tarvittaessa arviota myös kuntotarkastajalta.

Remontti- ja sisustusbuumi

Kun kotona ollaan enemmän ja omia seiniä tulee katseltua pitkin päivää, saattaa nousta tarve myös sisustaa ja remontoida. Asunnon peruskorjaus kiinnostaakin nyt monia.  

Remontointi onkin erinomainen tapa lisätä asumisen viihtyvyyttä ja toimivuutta. Remontointia voi miettiä myös asumisen ennakoinnin näkökulmasta eli miettiä pitkällä tähtäimellä. Yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Kotona elämistä on mahdollista auttaa esimerkiksi leventämällä ovia, asentamalla luiskia ja ramppeja sekä asentamalla erilaisia kahvoja huoneisiin. Voi myös miettiä, että välttämättömät asuintilat (keittiö, wc, kylpyhuone, olohuone ja makuutilat) löytyisivät samasta kerroksesta.

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta on asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia ja korjausten edistämisen sekä avustusten hakemisessa auttamista yli 65-vuotiaille. 

Tutustu asumisen ennakointiin ja tee asumisen pikatesti!

Lähteet:

https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/11/Ronka_TFsyksy2020_pienennetty.pdf

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asuminen/ikaantyneiden_asuminen/ennakointi_ja_varautuminen

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1205506