Oman ikäasumisen ennakoinnin 5 myyttiä

Meillä kaikilla on asumiseen liittyviä toiveita ja tarpeita. Pyrimme toimivaan ja riskittömään asumiseen. Eri ikäkausina tarpeemme muuttuvat. On viisasta vaikuttaa ajoissa aktiivisesti siihen, että asumisemme olisi tarpeisiimme sopivaa myös myöhemmällä iällä.

Ikäasumisemme suunnittelua hidastavat uskomukset ovat yleisiä. Suomen Asumisen Avun teettämän tutkimuksen mukaan 55 vuotta täyttäneistä suomalaisista suurin osa eli peräti 74 % ei ole tehnyt mitään omaan ikäasumiseen liittyviä toimenpiteitä (Kantar Publicin väestötutkimus 03/2022 yhteistyössä Suomen Asumisen Apu ry:n sekä Kuluttajaliiton kanssa).

Toimivan ikäasumisen ennakointiin ja suunnitteluun tarvitaan kaikkia osapuolia: sekä julkisen sektorin toimijoita, yrittäjiä, järjestöjä että meitä kansalaisia. Jotta voimme toimia yhdessä paremman asumisen ennakoinnin puolesta, on selvitettävä, mistä siinä on oikein kyse. Seuraavassa puretaan muutamia asumisen ennakoinnin myyttejä ja korvataan ne perustellusti paremmilla – pieni pilke silmäkulmassa!

Myytti 1 ”Asumisen ennakointi on vanhusten juttu, mutta enhän minä ole mikään vanhus”

Ennakointiin sopiva ikä herättää kysymyksenä voimakkaita tunteita. Jos oman ikäasumisen suunnittelua lykätään ajatellen, ettei asia kosketa minua vielä mitenkään, vuosien kuluessa vaihtoehdot vähenevät. Tällöin myös mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteen hupenevat. Jos tavoite on, että vanhuudessa, milloin sen aika meistä kenelläkin koittaa, asutaan mukavasti, onnistuu tämä parhaiten, kun ennakointi ja suunnittelu on tehty ajoissa.

Myytin 1 purku: ”Yhä useampi suomalainen on tulossa ennakointi-ikään”.

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso tiivistää asian yllä olevassa lauseessa. Vanhenemme yksilöllisesti, mutta moni meistä on tulossa elämänvaiheeseen, jolloin on perusteltua pohtia ja toteuttaa ikääntymiseemme liittyviä asumisen tarpeita. Paras aika toteutukselle on silloin, kun olemme vielä hyvissä voimin.

Myytti 2 ”Ennakointi tarkoittaa palvelutaloon muuttamista”

Mielikuva asumisen tulevaisuudesta palvelutalossa voi olla hidaste itselle mahdollisen ja sopivan asumisratkaisun etsimisessä. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan palvelutaloon muuttaa loppujen lopuksi vain harva ikääntynyt ja hekin vasta silloin, jos toimintakyky heikkenee huomattavasti. Kun suunnittelet asumistasi oikea-aikaisesti, on uhkakuvien sijaan parempi miettiä, mitä oikein omalta tulevalta asumiseltasi toivot. Jos asumisasiasi olisivat hyvin myös 10 vuoden kuluttua, miten ne silloin olisivat?  

Myytin 2 purku: Ennakointi tarkoittaa sellaisen asumisratkaisun valitsemista hyvissä ajoin, johon sinulla on elämäntilanteesi puitteissa mahdollisuuksia ja jossa on huomioitu ikääntymiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyviä tarpeita.

Myytti 3 ”Ennakointi on kallista, ellei mahdotonta”

On valitettava tosiasia, että monilla paikkakunnilla asumisen vaihtoehdot ovat vähissä. Harvoin tilanne on kuitenkaan niin paha, etteikö korjauksilla, palveluilla tai läheisten avulla asumisen pulmia voitaisi helpottaa. Tällöin kuitenkin puhutaan akuuttien tilanteiden ratkaisemisesta, eikä varsinaisesta ennakoimisesta, jolla pulmia ehkäistään.

Mikä maksaa? Yksilöille ja perheille tulevat kalliiksi niin sanotut ylimääräiset muutot äkkipakon edessä. Yhteiskuntaa kuormittaa taloudellisesti se, että asumisratkaisut esimerkiksi hissittömissä kerroskerroksissa aiheuttavat kasvavaa palvelutarvetta. Myös kiinteistöjen hoitamatta jättäminen tulee kalliiksi korjausvelan lisääntymisen ja arvonmenetyksen kautta.

Myytin 3. purku: Hyvä ennakointi, ikääntymisen ja toimintakyvyn muutosten huomioiminen sekä asunnon kunnossapito edesauttavat parempaa asumisen kustannusten hallintaa.

Myytti 4 ”Suomalaiset eivät halua tehdä muutoksia asumiseensa ikääntymistä ajatellen”

Kantarin väestötutkimuksessa 2022 selvitettiin miten suomalaiset 55+ vuotiaat suhtautuvat asumisen muutosten toteuttamiseen ikääntymistä ajatellen. Tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka 55 % vastanneista on asiaa miettinyt paljon tai melko paljon, konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhtynyt vain yksi neljästä 55 vuotta täyttäneestä. Toisaalta tutkimuksesta selviää myös, että 44 % suomalaisista uskoo muuttavansa nykyisestä kodistaan 5–10 vuoden sisällä.

Myytin 4 purku: Haluttomuus asumisen muutoksiin, tarve muutoksiin ja muutosten konkreettinen toteuttaminen ovat kaikki eri asioita. SAAennakoida-hankkeen tulokset kertovat, että sopivilla asumisen ennakointia tukevilla välineillä 55+ ikäisten halukkuus oman asumisen ennakointiin lisääntyy.

Myytti 5 ”Asumisen muutosten ennakointia ei voi ohjata
– se on ”liian iso kakku”…”

Asumisratkaisuun vaikuttaa todella moni tekijä. Koska patenttiratkaisuja ei ole, moni torjuu ajatuksen ikäasumisen suunnittelusta kokonaan. Mahdotonta ennakointi ei kuitenkaan ole.

Asumisen muutosten suunnittelu on elämäntapamuutokseen verrattavissa oleva prosessi. Saatavilla on välineitä, jotka on satojen ihmisten testaamina koettu hyväksi tueksi. Katso esimerkiksi https://www.asumisenapu.fi/saaennakoida/asumissuunnitelma/

Jotta maali eli sopiva ikäasumisen asumisratkaisu löytyy, on ensin tehtävä selkeä päätös siitä, millaisen linjauksen valitsee ennen käytännön toimenpiteisiin ryhtymistä. Vaihtoehdot ovat:

1) Asuminen nykyisessä asunnossa on perustellusti ok myös tulevaisuudessa

2) Asuminen on ok, kunhan tehdään joitakin muutoksia tai remontteja

3) Muutto sopivampaan asuntoon

Myytin 5 purku: Mahdottomuudet voi pilkkoa mahdollisen kokoisiin osiin. Elefantinkin voi syödä – pala kerrallaan!

Teksti:

Päivi Rekula, arkkitehti ja kehittäjä
Suomen Asumisen Apu ry

Asumisen ennakointi on tulevaisuuden asumisen hahmottelua nykyhetkestä käsin. Varautumisella pyritään tekemään toimenpiteitä toivotun tulevan asumisen eteen. Väestömme ikäihmisten osuus kasvaa 2022-2030 voimakkaasti, ja kunnat ja valtiovalta kannustavat kansalaisia omaehtoiseen asumisen ennakoimiseen, jotta resurssit pulmien hoitamiseen riittäisivät niille, jotka kipeimmin tarvitsevat tukea.