Peruskorjaus tulossa – miten käy esteettömyyden?

Valtaosa Suomen asuinrakennuskannasta on rakennettu 1960–80 luvuilla. Nämä rakennukset alkavat olla monilta osin teknisen käyttöikänsä lopussa ja tarve erilaisille peruskorjauksille kasvaa. Esimerkiksi käyttövesi- ja viemäriputket tulevat elinkaarensa päähän noin 40–60 vuoden iässä, jolloin linjasaneeraus, tuttavallisemmin putkiremontti tulee ajankohtaiseksi.

Peruskorjaushankkeiden yhteydessä olisi syytä kiinnittää huomiota rakennuksen teknisten korjaustöiden lisäksi myös esteettömyyskorjauksiin, joiden avulla voidaan lisätä asumisen laatua. Rakennusten ohella asukkaat ikääntyvät ja heidän toiveensa ja tarpeensa asumista kohtaan muuttuvat. Tulevina vuosina ikääntyvien määrä kasvaa voimakkaasti ja myös vuokra-asuntoja kysyy yhä useampi ikäihminen.

Tyypillisiä ongelmia eri-ikäisissä kerrostaloissa

Peruskorjausiässä olevien asuinrakennusten suurimpia haasteita esteettömyyden osalta ovat tasoerot rakennusten sisäänkäynneillä, hissien puuttuminen ja ahtaat wc- ja kylpyhuonetilat. 1970-luvulla yleistyneet elementtikylpyhuoneet aiheuttavat myös haasteita korjausrakentamisen ja tilojen muunneltavuuden kannalta, sillä elementtikylpyhuoneen laajentaminen ja korkeuseron poistaminen wc-tilan lattian ja asunnon muun lattiapinnan väliltä voivat olla hankalia toteuttaa. Toisaalta taas 1960–1970-luvuilla rakennettujen asuinrakennusten muunneltavat ja monikäyttöiset tilat tarjoavat aikaisempina vuosikymmeninä rakennettuja asuinrakennuksia enemmän mahdollisuuksia korjausrakentamisen näkökulmasta.

80-luvulla rakennettujen asuinrakennusten tyypillisimpiä esteettömyyskorjauksia ovat pihatoimintojen saavutettavuuden kehittäminen, sisäänkäyntien tasoerojen ratkaiseminen, valaistuksen lisääminen kulkureiteillä, hissien rakentaminen ja märkätilojen korjaus- ja muutostyöt.

Esteettömyyskorjaukset ovat investointi tulevaan

Suorittamalla esteettömyyskorjaukset muiden peruskorjaushankkeiden yhteydessä voidaan säästää paitsi korjauskustannuksissa niin myös välttää myöhempien korjausten tarvetta, kun asuinrakennuksen laatutasoa on kehitetty jo ennen kuin se aiheuttaa suurempaa ongelmaa esimerkiksi ikääntyville asukkaille. Useimpien kunnostus- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä tehdään ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa esteettömyyden toteutumiseen. Ottamalla huomioon nämä esteettömyyteen liittyvät seikat, varmistetaan että kaikessa korjaamisessa pyritään mahdollisuuksien mukaan edistämään myös käyttäjilleen toimivamman ja turvallisemman asuinympäristön syntymistä.

Piharatkaisuja

Kun asuinrakennusten piha-alueita myllätään esimerkiksi linjasaneerauksen, hulevesien hallintaan liittyvien toimenpiteiden tai vaikka maalämmön asentamisen yhteydessä, voidaan samalla tarkastella piha-alueen toimivuutta esteettömyyden kannalta. Ovatko piha-alueen kulkureitit esteettömiä kuljettaviksi myös pyörällisten apuvälineiden kanssa ja ovatko pihatoiminnot helposti kaikkien asukkaiden käytettävissä? Voitaisiinko piha-alueen ja sisäänkäynnin välinen tasoero ratkaista nostamalla piha-alueen maanpinta samaan tasoon sisäänkäynnin kanssa? Ovatko pihan pintamateriaalit tulleet käyttöikänsä päähän ja voitaisiinko kulkureittien hahmotettavuutta kehittää materiaaleja uusimalla? Onko piha-alueen valaistus riittävä vai olisiko peruskorjauksen yhteydessä tarpeellista asentaa uusia valaisimia esim. pihatoimintojen ja kulkureittien yhteyteen? Entä voitaisiinko kulkureittien, erityisesti portaiden ja luiskien käyttöturvallisuutta edistää lisäämällä käsijohteet niiden molemmin puolin?

Esteettömyyttä energiankorjausten yhteydessä

Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan kehittää lisäeristämällä julkisivuja, jolloin myös ikkunoiden ja sisäänkäyntiovien uusiminen voi tulla ajankohtaiseksi. Sisäänkäynnin ovia uusittaessa voidaan pohtia, onko ulko-ovet kevyesti avattavissa tai voitaisiinko niiden avattavuutta helpottaa esim. sähköisen ovenavausjärjestelmän avulla. Uusia ikkunoita valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden avausmekanismien helppokäyttöisyyteen. Kiinteiden, ikkunalasien väliin asennettujen sälekaihtimien avulla voidaan helposti säädellä asuntoihin pääsevän luonnonvalon määrää ja ehkäistä näin vastavalohäikäisyä.

Sähköjärjestelmä ja esteettömyys

Sisäänkäyntien ja porrashuoneiden valaistuksella voidaan lisätä niiden hahmotettavuutta ja turvallisuutta. Rakennuksen sähköjärjestelmiä uusittaessa onkin hyvä hetki tarkastella sisäänkäyntien ja porrashuoneiden valaistuksen riittävyyttä. Sähköjärjestelmää uusittaessa voidaan ottaa huomioon mahdollinen pistorasioiden lisääntynyt tarve sekä asunnoissa että taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Uusia pistorasioita asennettaessa voidaan niiden sijoituskorkeudessa huomioida myös eritavoin liikkuvat ja toimivat asukkaat. Kun pistorasian sijoittaa lattianrajasta vähän korkeammalle on siihen helpompi yltää myös esim. pyörätuolista käsin.

Tärkeät hissikorjaukset

On arvioitu, että hissillisessä kerrostalossa asuvat voivat asua omassa kodissaan noin 6–8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä talossa asuvat. Hissin korjaaminen vastaamaan asukkaiden muuttuneita tarpeita tai täysin uuden hissin asentaminen on, talon pohjaratkaisusta riippuen, usein iso korjaustoimenpide ja investointi. Voikin olla aiheellista harkita hissikorjauksen tai uuden hissin asentamisen ajoittamista osaksi muita peruskorjaushankkeita.

Märkätilat toimivammiksi

Asuntojen märkätiloja uusittaessa voidaan niiden esteettömyyttä kehittää monin tavoin. Oviaukkoja leventämälle, kynnykset ja muut tasoerot poistamalla, vaihtamalla ammeen tilalle suihkun ja sijoittamalla kiinteät vesikalusteet tarkoituksen mukaisesti, voidaan edistää huomattavasti tilan toiminnallisuutta. Pintamateriaalien valinnassa kannattaa huomioida lattiapintojen luistamattomuus sekä tilan hahmotettavuutta helpottavat tummuuskontrastit seinä- ja lattiapintojen välillä. Märkätilojen peruskorjauksen yhteydessä kannattaa myös varmistaa, että seinät kestävät mahdollisten tukikaiteiden tai vaikka seinään kiinnitettävän suihkuistuimen asentamisen.

Asiantuntijat mukaan korjaushankkeen suunnitteluun

Korjaushankkeen suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa mm. korjattavan rakennuksen rakenteista. Rakennuksen kantava runkotyyppi ja välipohjien rakenne vaikuttavat siihen mitä menetelmiä valitaan korjausten toteuttamiseksi. Rakennuspiirustusten lisäksi, kuntotutkimus on hyvä tapa saada tietoa rakenteista ja rakennustavasta. Koulutetun esteettömyyskartoittajan tekemä esteettömyyskartoitus antaa kattavan kuvan asuinrakennuksen esteettömyyden nykytilasta. Kartoitusraportissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten avulla voidaan suunnitella ratkaisuja esteettömyyden kehittämiseksi peruskorjaushankkeen yhteydessä.

Esteettömyyskartoituksen voi tilata esimerkiksi Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä, jonka kokeneet asiantuntijat tekevät esteettömyyskartoitusten lisäksi myös laajempia esteettömyyskonsultointeja. Lisäksi ESKE kouluttaa rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajia ja ylläpitää kartoittajarekisteriä, josta löytyvät koulutettujen kartoittajien yhteystiedot.

Lue lisää ESKEn toiminnasta ja palveluista Invalidiliiton verkkosivuilta osoitteesta www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/esteettomyyskeskus-eske.

Kirjoittaja, vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE

Lähteinä käytetty:

https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Korjausrakentaminen1/

Verma, Ira; Kilpelä, Niina; Hätönen, Johanna. Asuinrakennusten ja pihojen esteettömyyden tila. Ympäristöministeriön raportteja 13/2012. Ympäristöministeriö 2012. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41403/YMra13_2012_Asuinrakennusten.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lisätietoa esteettömyysavustuksista
https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Esteettomyysavustus