Ryhmärakentamisen mallia Espoosta

Espoon Kauklahdessa asuva Eija on espoolaisen ryhmärakentamisen pioneereja. Eija perheineen rakensi 1980-luvun loppupuolella kolmen muun perheen kanssa neljä omakotitaloa Espoon kaupungilta ostamalleen tontille. Tänä vuonna on rakentamisprojektin 35-vuotisjuhlavuosi, ja Eija kertoo kokemuksiaan ryhmärakentamisesta sekä yhteisöllisessä pihapiirissä asumisesta. Eläkkeelle jäätyään Eija ja miehensä pohtivat myös tulevaisuuden asumistaan.

Ryhmärakentamisesta

Ryhmärakentamisella tarkoitetaan sitä, että joukko yksityisiä ihmisiä päättää yhdessä rakentaa omatoimisesti oman asumisyhteisönsä. Kyseessä voi olla rivi- tai kerrostalo tai erillisiä omakotitaloja, kuten Eijan porukalla.

Eijan ajatus ryhmärakentamisesta juontaa vuoteen 1984. Tuolloin espoolaisessa rivitaloyhtiössä toisiinsa tutustuneet nuoret lapsiperheet saivat idean, että he haluavat rakentaa uudet kotinsa yhdessä samaan pihapiiriin. Perheiden lapset tunsivat hyvin toisensa, kävivät samoja kouluja ja kun asumisen tilantarve kasvoi, päätettiin aloittaa yhteinen projekti.

Tontti löytyi onnekkaasti Espoon kaupungin ilmoituksen kautta. Kaupunki tarjosi Kauklahdesta joko vuokrattavaksi tai ostettavaksi reilun 3 000 neliön tonttia ryhmärakentamiseen. Tähän neljän perheen yhteistä rakentamisprojektia suunnitteleva porukka halusi tarttua, he tekivät hakemuksen ja saivat tontin. Jo tässä vaiheessa opeteltiin yhteisen tekemisen tapoja ja pohdittiin muun muassa, halutaanko tontti vuokrata vai ostaa. Päätös ostamisesta on sittemmin osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi, varsinkin kun huomioidaan pääkaupunkiseudun tonttien rajallisuus ja kohonnut hintataso.

Monivaiheinen rakennusurakka

Tontin varmistumisen jälkeen aloitettiin huolellinen yhteinen suunnittelutyö. Asioiden sujuvuuden tueksi päätettiin perustaa asunto-osakeyhtiö, mikä on kokonaisuutta ajatellen ollut hyvä ratkaisu. Laki ja yhtiöjärjestys ovat tuoneet turvaa. Päätettiin myös palkata arkkitehti, joka suunnitteli jokaiselle perheelle samantyylisen talon yksilöllisin toivein. Talojen koot vaihtelivat 125-140 neliön välillä ja jokaiseen tuli myös mm. tulisija ja savuhormi keskelle taloa. Talojen ulkomateriaaleiksi valittiin yhteisellä päätöksellä vaalea tiili ja siniharmaa laudoitus.

Rakentaminen aloitettiin keväällä 1987. Rakennuttamisvaiheeseen mahtui myös monenlaisia mutkia. Mm. kilpailutettu urakoitsija täytyi vaihtaa, sillä rakentamisen laatu ei täyttänyt perheiden vaatimuksia. Tässä vaiheessa tarvittiin myös asianajajaa ja selvittely vaati oman aikansa.

Lopulta talot saatiin muuttovalmiiksi vuoden 1987 loppuun mennessä. Tontille oli rakentunut neljän talon kaunis kokonaisuus ja Eijan perhe muutti omaan taloonsa vuodenvaihteessa.

Ryhmärakentamisen kautta yhteisöllisyyttä

Kun Eijalta kysyy taloyhtiön yhteisöllisyydestä, hänellä on lukematon määrä esimerkkejä tiiviistä naapuruudesta ja hyvistä naapuruussuhteista.

”Kun ollaan yhdessä rakennettu, ollaan niin tuttuja. Aikanaan mm. katsottiin vuorotellen lasten perään. Läheisiksi ollaan tultu, mutta tarvittaessa voi välillä ottaa vähän etäisyyttäkin.”

”Olemme vuosien varrella järjestäneet paljon juhlia, mm. rapujuhlia ja rosvopaistijuhlia. Uutta vuottakin on vietetty perinteisesti yhdessä. Lisäksi meillä on ollut säännöllisesti pienimuotoisia talkoita ja olemme kokoontuneet yhteiselle nuotiolle. Nyt tilanne vain on muuttumassa. Osa eläkkeellä olevista naapureistamme viettää talvea Etelä-Euroopassa.”

”Kun rakentaa yhdessä, oppii neuvottelemaan. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksellä ja joskus on vaatinut aikaa kypsytellä joitakin asioita. Yhteisen linjan löytymiseen ja muodostumiseen menee toki aikaa.”

Eijan kokemukset ryhmärakentamisesta

Eijan kokemukset ryhmärakentamisesta ovat pääosin positiivisia. Huolelliseen suunnitteluun ja keskinäisiin sopimuksiin kannattaa panostaa, ne takaavat asioiden sujuvuuden. Siitäkin on etua, jos jollakin porukasta on rakennusalan osaamista. Tosin nykyisin urakoitsijoillakin on hyviä suunnitteluosastoja ja suunnittelupalveluita, ja on myös olemassa oikein hyviä itsenäisiä suunnittelutoimistoja.

Eija suosittelee ryhmärakentamista eikä ole katunut projektia. Asumiskustannukset ovat nykymittapuun mukaan pienet, sillä ryhmärakentajat ovat pystyneet hoitamaan paljon asioita itse ja talkoilla. Myös taloyhtiön hallintokulut ovat Eijan isännöintiosaamisen ansioista olleet nekin hyvin kohtuulliset.

Tulevaisuuden asuminen mietinnässä

Eijan nykyinen talo on kaksikerroksinen, mikä on aiheuttanut huolta viime aikoina. Eija ja miehensä ovat jääneet eläkkeelle ja on aika miettiä tulevaisuuden asumista. Eija päätti aloittaa oman ennakointiprosessinsa osallistumalla Omnian ja Asumisen Avun järjestämälle neljän kerran kurssille.

”Kurssista oli tosi paljon hyötyä. Asumissuunnitelman tehtävät olivat loistavia. Niitä oli kiva kurssilla käydä läpi porukalla ja olemme myös mieheni kanssa tehneet tehtäviä yhdessä. Meillä on nyt oma asumissuunnitelma. Suosittelen kaikille ikääntyville asumisen ennakoinnin prosessin aloittamista ajoissa ja kurssille osallistuminen on aivan erinomainen tapa.”

Eija pohtii välillä, olisiko muutoksen suunnittelu pitänyt aloittaa jo aikaisemmin. Tätä samaa miettii moni siinä vaiheessa, kun asia on realisoitunut, mutta Eijalla on miehensä kanssa asiat hyvin.

”Minulta on kurssin jälkeen pudonnut taakka harteilta. Nyt olen valmistellut itseäni siihen, että joka tapauksessa tapahtuu muutos. Tiedän, että tulevien vuosien aikana täytyy muuttaa. Parempi tehdä se ajoissa. Toistaiseksi ollaan selvitty lumitöistä takoilla ja myös pihanhoidosta, mutta ne tuntuvat vuosi vuodelta yhä työläämmiltä. Katselemmekin aktiivisesti lähialueen asuntotarjontaa, sillä toiveenamme olisi voida pysytellä tutussa ympäristössä.”

­­­­­­­­­­­­­_______________________________________________________________________________________

Oletko kiinnostunut pohtimaan omaa tulevaisuuden asumistasi? Ilmoittautuminen syksyn ensimmäiselle etänä toteutettavalle ja maksuttomalle asumisen ennakoinnin infoluennollemme on alkanut:

Ke 14.09.2022 klo 14.00 – 15.30 Miten turvata itselle tai läheisille toimivia asumisratkaisuja, kun ikää tulee lisää? Asumisen Avun arkkitehti Päivi Rekula tarjoaa mahdollisuuksia ja ratkaisuja 55+ ikäisille. Ilmoittautuminen: https://ilmonet.fi/course/E222214

Keskiviikkoisin 21.09.-12.10.2022 klo 14.00 – 16.00 Asumisen valmennuskurssi (neljän kerran kurssi) Etänä toteutettavalle kurssille ilmoittautuminen täällä: https://ilmonet.fi/course/E222215

Kurssit järjestetään yhteistyössä Omnian kanssa.

Teksti: Heli Väisänen,