Useampi sukupolvi saman katon alla – miksipä ei?

Ehkä mielessäsi on käväissyt ajatus siitä, voisiko sitä asua vanhemmalla iällä saman katon alla jälkipolven tai vaikkapa tutun sukulaisen tai läheisen kanssa. Asiaa ei kannata aristella vaan ottaa rohkeasti puheeksi läheisten kanssa. Yhteisöllisiä asumisratkaisuja voi olla erilaisia, mutta monet vierastavat yhteisöllistä asumista täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Oman perheen kanssa sitä voisi kuitenkin harkita. Myös taloudellisesti ratkaisu voisi hyödyttää molempia osapuolia.

Sukupolvien talo löytyi tyttären aloitteesta

Helsinkiläinen 55+ pariskunta asui mukavasti remontoidussa 30-luvun omakotitalossa, eikä heillä ollut aikomustakaan lähteä talosta pois, kun lapsetkin olivat muuttaneet jo omilleen. Keskustelua oltiin kuitenkin käyty siitä, että olisi hyvä, jos tyttären perhe asuisi lähellä, jotta lastenlapset pääsisivät helposti kylään ja isovanhemmat voisivat olla avuksi tarvittaessa.

Tytär oli etsinyt asuntoja lähistöltä jo jonkin aikaa, mutta sopivaa ei tahtonut löytyä. Sitten hän näki myynnissä samalta alueelta 30-luvun lopulla rakennetun kaksikerroksisen omakotitalon. Uteliaisuus heräsi ja tytär pyysi vanhempiaan mukaan katsomaan taloa. He ihastuivat välittömästi talon sijaintiin, valoisuuteen ja isoon pihaan. Kiertäessään taloa he näkivät sen potentiaalin ja totesivat, että siihenhän mahtuisi hyvin asumaan kaksi perhettä. Niinpä päätettiin tehdä talokaupat yhdessä tyttären kanssa. Isovanhemmat muuttaisivat alakertaan ja tytär kahden leikki-ikäisen pojan kanssa yläkertaan. Isovanhemmat omistavat talosta 2/3 ja tytär 1/3. Molemmissa kerroksissa on noin sata neliötä asuinpinta-alaa. Oma talo laitettiin saman tien myyntiin, ja se menikin nopeasti kaupaksi.

Remonttia lähdettiin tekemään yhteistuumin

Talo kaipasi perusteellista remonttia ja toiminnallisia parannuksia. Korjaustöihin ei tarvittu rakennuslupia, koska kantaviin rakenteisiin ei koskettu eikä rakennuksen käyttötarkoitusta muutettu.

Ensitöiksi kunnostettiin yläkerta, jonne rakennettiin kokonaan uusi keittiö. Yläkerrassa oli entuudestaan kylpyhuone, jonka lisäksi uusittiin makuuhuoneet ja olohuone. Sen jälkeen alettiin kunnostaa isovanhempien kerrosta, jossa uusittiin kaikki pinnat, kiintokalusteet ja kodinkoneet. Olohuone sai vanhan paikalle mm. uuden takan. Takan asentamisen yhteydessä on tärkeää varmistaa paloturvallisuus. Yhteiset saunatilat pohjakerroksessa valmistuivat viimeiseksi. Tytär olisi toivonut oman sisäänkäynnin, joita talossa on kaksi, mutta pihanpuoleisen sisäänkäynnin rappuset ovat sen verran jyrkät ja hankalat päivittäisessä käytössä, että päädyttiin kadunpuoleisen sisäänkäynnin yhteiskäyttöön.

Esteettömyysasiat eivät tulleet remontointivaiheessa juurikaan esille, mutta heti alussa oli selvää, että isovanhemmat jäävät asumaan ensimmäiseen kerrokseen, jotta rappuja ei tarvitse kavuta ylös. Edellisillä asukkailla pyykkihuolto hoidettiin pohjakerroksessa, jonne rappuset ovat melko jyrkät ja vaikeakulkuiset, joten pesukoneliitäntä lisättiin asuinkerrokseen. Joskus äänieristyksen suhteen on ollut toivomisen varaa, sillä yläkertaan johtavan portaan yläpäässä ei ole erillistä ovea. Se tullaan jossain vaiheessa asentamaan sinne.

Yhteiset pelisäännöt auttavat arjessa

Molemmat sukupolvet ovat olleet erittäin tyytyväisiä ratkaisuun. Tekemisissä ollaan päivittäin. Lastenlapset tulevat usein syömään aamupuuron isovanhempien luokse ja viihtyvät muutenkin alakerrassa. Isovanhemmista on ollut suuri apu monessa arjen asiassa, kuten lasten viemisessä päiväkotiin. Pihalla on hyvin tilaa lapsille leikkiä ja vanhemmilla riittää monenlaista puuhastelua puutarhan ja pihatöiden parissa.

Joitakin voi kuitenkin mietityttää, miten selvitään mahdollisista ristiriidoista, jos asutaan saman katon alla. Jokaiselle kun on ehtinyt muodostua omat tapansa ja tottumuksensa, ja ärsytyskynnys voi joskus nousta pienistäkin asioista. Kannattaa sopia etukäteen yhteisistä pelisäännöistä, etenkin jos keittiö-, kylpyhuone- ja/tai oleskelutilat ovat yhteiskäytössä, jotta vältytään turhilta konflikteilta esimerkiksi siisteyden ja järjestyksen suhteen. On tärkeää, että jokaisella on myös mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaansa, jota myös kunnioitetaan. Kaiken kaikkiaan useamman sukupolven asumisratkaisusta hyötyivät tässä niin isovanhemmat kuin lapset, puhumattakaan lastenlapsista. Parasta lienee se, että isovanhempien ja lastenlasten välille voi syntyä läheiset suhteet. Isovanhempien apu lapsiperheille on usein korvaamaton. Isovanhemmat puolestaan voivat kokevat olonsa turvalliseksi, kun perhe on lähellä.

Selventävää taustatietoa asuntojen jakamisesta

Rakennuslupa-asiat kannattaa aina tarkistaa oman kunnan rakennustarkastusvirastosta. On tärkeää käyttää ammattilaisia etenkin vesieristystöiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Yhteisomistuksessa voi asuinrakennuksiin tehdä toiminnallisia muutoksia, mutta jos puhutaan esim. erillisesti myytäviksi tarkoitetuista asunnoista, asia on toinen ja kaavamääräykset pitää myös ottaa huomioon. Kysyimme Espoon rakennusvalvonnasta rakennuslupapäällikkö Solja Mäkelältä asuntojen jakamisesta ja hän vastasi seuraavasti:

– jos haluaa jakaa olemassa olevan asunnon kahteen, vaaditaan rakennuslupa ja tiettyjen palomääräysten,
äänieristyksen ja autopaikkojen sekä sisäänkäyntien järjestäminen
– erillistaloksi katsotaan 1-2 asuntoa sisältävä talo (Kun kaavamääräys alueella on AO, se tarkoittaa Erillispientalojen korttelialuetta, toim. huom.)
– jos kaavamääräykset rajoittavat asunnon jakamista, voi hakea poikkeamislupaa.
Esim. Espoossa vanhat tontit ovat olleet isoja ja tiivistämisestä puhutaan koko ajan. Tontin jakaminen ja uudisrakentaminen on yksi mahdollisuus.

Tarinoita useamman sukupolven ratkaisuista:

https://www.saastopankki.fi/fi-fi/sp-koti/vinkit/kolmet-kaupat-kangasalla

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/b4d87fd3-3852-4ba3-9ebb-e13650199dad