Vanhusneuvostopäivän aiheina vaikuttamistoiminta, digiasiat, liikunta ja asumisen ennakointi

Marraskuun alussa järjestettiin Helsingissä vuosittainen valtakunnallinen vanhusneuvostopäivä, johon osallistui sekä paikan päällä että verkon välityksellä satoja jäseniä eri vanhusneuvostoista ympäri Suomen.

Vanhusneuvostopäivä on tärkeä vaikuttamisen päivä. Vanhusneuvostojen jäsenten lisäksi paikalle saapuu myös julkisen vallan edustajia ja järjestötoimijoita, joiden kanssa käytävät keskustelut ja muut viestit välittyvät valtion hallintoon, kuntiin ja järjestöjen työn tueksi.

Vanhusneuvostopäivän ohjelma oli jälleen monipuolinen ja erityisen merkittävän siitä teki tämän vuoden alussa aloittaneen vanhusasiavaltuutetun Päivi Topon puheenvuoro, jossa hän kertoi tärkeästä tehtävästään ikääntyneiden aseman ja oikeuksien edistäjänä.

Muita päivän teemoja olivat digiasiat, liikunta ja asumisen ennakointi, mutta yllättäen yhdeksi suurimmaksi kysymykseksi nousi esiin vanhusneuvostojen todelliset vaikuttamismahdollisuudet. Kuullaanko vanhusneuvostoja riittävästi?

Vanhusneuvostojen rooli

Kuntaliiton sivuilta voi lukea vanhusneuvostojen roolista muun muassa seuraavanlaista tietoa:

​Kuntalain 27 §:n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Vaikka edellinen teksti kuulostaa hienolta ja osallistavalta, vanhusneuvostojen jäsenten omissa puheenvuoroissa ja kommenteissa nousi esiin huoli vaikuttamismahdollisuuksista käytännössä.

Kunnissa varmasti halutaan kuulla ja osallistaa vanhusneuvostoja ja muita vaikuttamistoimielimiä, mutta vaikuttavuus jää puheenvuorojen ja kommenttien mukaan monilla paikkakunnilla vähiin. Poikkeuksiakin onneksi on. Muun muassa Kankaanpään vanhusneuvoston puheenjohtaja Lauri Ahopelto kertoi omassa puheenvuorossaan hyvästä yhteistyöstä kunnan kanssa. Ahopelto korosti vanhusneuvostojen oma-aloitteisuuden ja aktiivisuuden merkitystä kuntapäättäjien suuntaan. Paljon parannettavaa toki on Kankaanpäänkin suunnalla ja esimerkkinä Ahopelto nosti esiin asiointi- ja kuljetuspalvelut:

”Nykyisessä kodissa asuminen onnistuisi monen kohdalla pidempään, jos asiointi- ja kuljetuspalvelut toimisivat edes kohtuullisesti.”

Puheenaiheena asumisen ennakointi ja varautuminen

Vanhusneuvostopäivän ohjelmaan sisältyi myös asumisen asiat ja siihen liittyvä oikea-aikainen ennakointi ja varautuminen ikääntymisen näkökulmasta. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Nina Leino ja iäkkäitä edustanut Risto Kangas-Ikkala keskustelivat omassa puheenvuorossaan mm. siitä, kuinka tärkeää kuntien olisi herätellä asukkaitaan omaehtoiseen asumisen ennakointiin.

”Kunnat, herätkää! Ikääntyvät asukkaanne kaipaavat tukea ja neuvontaa asumisen asioihin”, Kangas-Nikkala sanoi painokkaasti ja jatkoi:

”On kaikkien toimijoiden ja jokaisen ikääntyvän etu myös taloudellisesta näkökulmasta, jos asumisen ennakoinnin asioita nostetaan esiin ja herätellään omaehtoiseen pohdintaan ajoissa.”

Sama aihe nousi esiin Suomen Asumisen Avun teettämästä väestötutkimuksesta, jossa kansalaiset toivovat ja hakevat tietoa asumisen asioihin nimenomaan kunnilta.

Vanhusneuvostot myös hyvinvointialueille

Kuntien vanhusneuvostojen lisäksi vuoden 2023 alusta alkaen myös jokaisella hyvinvointialueella on oma vanhusneuvostonsa. Hyvinvointialueiden muutosjohtaja, finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen antoi hyviä vinkkejä tulevaan:

”Luokaa yhteyksiä, verkostoitukaa ja vaikuttakaa. Teillä on tärkeä rooli ja vaikuttamistoimieliminä teidän tulee totuttaa hyvinvointialueet siihen, että demokratia on aidosti vahvaa. Hyvinvointialueiden asiantuntijoilla ei ole kaikkea tarpeellista tietoa. Teidän tehtävänänne on jakaa heille omaa tietoanne ja tietämystänne. Vaatikaa ja olkaa läsnä. Asukkaiden osallistuminen ja osallistaminen on hyvä investointi!

Kannustan neuvostoja miettimään myös valtakunnallista vaikuttamista. Kertokaa meille mustapukuisille virkamiehille teille tärkeistä asioista myös valtakunnan tasolla.”

Vanhusneuvostojen rooli on merkittävä ja niille tulee taata riittävät toimintaedellytykset. Myös tiiviimpi valtakunnallinen verkostoituminen lisäisi vaikuttavuutta.

Kattava materiaalipaketti kaikkien ulottuvilla

Vuosien 2019-2022 vanhusneuvostopäivien materiaalit ja esitykset ovat kaikkien saatavilla Vanhusneuvostopäivän infotorilla. Monipuolisesta koosteesta löytyy valtava määrä tietoa eri aiheista. Tänä vuonna kootun asumisen ennakoinnin materiaalikoosteen tuottivat ympäristöministeriön asumisen toimenpideohjelman järjestöhanke, johon Suomen Asumisen Avun lisäksi kuuluvat Ikäinstituutti, Miina Sillanpään säätiö, Muistiliitto, Suomen muistiasiantuntijat, Vanhustyön keskusliitto VTKL sekä koordinoivana tahona Työtehoseura.

Vanhusneuvostopäivä on Avoimen hallinnon ohjelman yhdessä ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa järjestämä vuotuinen yhteistyötilaisuus.

Teksti: Heli Väisänen, Suomen Asumisen Avun verkostosuunnittelija