Yhteisöllisen asumisen rakennuspuita
10.03.2022
Tutkimusten mukaan ikääntyville tulee tarjota monipuolisia asumisratkaisuja kaikenikäisten joukossa. Tampereen Käräjätörmään ollaan lähivuosina rakentamassa monisukupolvinen yhteisökylä, johon toivotaan asukkaiksi erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä sinkuista perheisiin ja vauvasta vaariin. Myös maahanmuuttajat, opiskelijat, muistisairaat sekä palvelutaloissa asuvat ovat tervetulleita.
Osana yhteisökylän suunnittelua Kotipirtti ry:ssä toimi vuosina 2018–2021 Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke, jossa työskennelleet Riitta Birck ja Hillervo Pohjavirta kartoittivat ja kehittivät ratkaisuja yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi tulevassa yhteisökylässä. Riitta ja Hillervo mm. kutsuivat asukkaita ja eri palveluntuottajia työpajoihin pohtimaan asukaslähtöisiä tarpeita ja kehittämään esille nousseista ideoista toimivia käytänteitä yhteisökylään, pitivät puheenvuoroja ja alustuksia yhteisöllisyydestä ja muistisairaiden asumistoiveista sekä julkaisivat oppaita ja toimintamalleja.
Millainen on hyvä ikääntyvien asumisyhteisön resepti?
Työnsä tuloksena Riitta ja Hillervo kokosivat yhteen kaikki sellaiset asukkaiden, asumisen suunnittelijoiden, rakennuttajien, päättäjien ja asukasyhteisöjen teot, jotka edistävät hyvää asumista.
Hyvä asumisyhteisö tarkoittaa pelkistetyimmillään asumisen mallia, joissa asukkaiden omien asuntojen lisäksi on yhteistiloja ja yhteistä toimintaa. Hyvän asumisyhteisön kriteerinä voidaan pitää sitä, että se vastaa asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, mutta samalla mahdollistaa yhteisen toiminnan, kaikkien osallisuuden päätöksentekoon sekä resurssien yhteiskäytön. Tärkeää on, että tulevat asukkaat ovat mukana suunnittelussa alusta lähtien ja voivat oikeasti vaikuttaa siihen, millainen yhteisö rakennetaan. Parhaimmillaan asumisyhteisö tukee hyvinvointia sekä ehkäisee yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä. Yhteisöllinen asumisyhteisö edistää asukkaiden sitoutumista asuinpaikkaansa, sen ihmisiin ja ympäristöön. Sitoutuminen taas tuottaa välittämistä ja huolenpitoa.
Asumiseen liittyy vahvasti myös oman asumisen ennakoiminen. Ikääntymisen myötä asumisen tarpeet muuttuvat. Yhteisöllinen asuminen tukee osallisuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta.
Esteetön yhteisöllisyys
Yhteisökylästä puhuttaessa puhutaan myös yhteisöllisyydestä, johon liittyviä sisältöjä Riitta on pohtinut kirjoittamassaan oppaassa. Riitta puhuu mieluiten esteettömästä yhteisöllisyydestä, jonka merkityksen hän tiivistää näin:
”Esteetön yhteisöllisyys antaa jokaiselle mahdollisuuden olla yhteisön jäsen sellaisella tavalla kuin ihminen itse haluaa tai se on hänelle mahdollista. Esteetön yhteisöllisyys on uskoa siihen, että jokainen voi olla yhteisön jäsen omalla tavallaan ja itsensä näköisellä panoksella.
Yhteisöllisyys on esteetöntä silloin, kun kaikilla on mahdollisuus osallistua suhdeverkostonsa rakentamiseen eikä esimerkiksi ikä, muistisairaus tai kielitaito ole esteenä sille, että saa olla yhteisön täysivaltainen jäsen.”
Muistisairaiden asumistoiveet
Hillervo perehtyi työssään erityisesti muistisairaiden asumistoiveisiin. Asumiskyselyiden sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla saatiin koottua lähes 70 muistisairaan ja yli sadan muistisairaan kanssa toimivan asumisnäkemykset.
Muistisairaiden asumistoiveissa korostuu tarve saada elää omaa turvallista elämää, josta voi itse määrätä. Näin säilytetään oma arkinen toimijuus ja minuutta tukeva identiteetti. Muistisairaalla on myös halu pitää kiinni omasta yksityisyydestään, minkä avulla voi säädellä omaa sosiaalisuuttaan. Tärkeinä asioina nousivat myös perheyhteisöllisyyden vaaliminen ja toisten tarjoaman avun arvostaminen. Olennaista on voida säilyttää omat tavat ja persoona sekä toimia hyvässä hengessä nauttien elämän pienistä aisti-iloista ja oman mielen voimavaroista.
Seitsemän kohdan muistilista ikäystävällisen ja yhteisöllisen asuintalon rakentajalle
Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen kehittämistyön pohjalta Riitta ja Hillervo kokosivat ikäystävällisen ja yhteisöllisen asuintalon rakentajan seitsemän kohdan tarkistuslistan:
1. Tulevat asukkaat osallistuvat suunnitteluun
2. Myös muistisairaiden asumistoiveita on kysytty
3. Asumistoiveet on huomioitu suunnittelussa
4. Ikä- ja muistiystävällisyys on huomioitu
5. Pihassa on yhteistoiminnallisia mahdollisuuksia
6. Korttelissa on taidetta
7. Yhteisöllisyyttä rakennetaan suunnitelmallisesti
Miten ennakoida omaa asumistaan?
Hillervon kohdalla oman tulevaisuuden asumisen ennakointi tuli ajankohtaiseksi, kun hänen vasen jalkansa lakkasi kantamasta. Tämä paljasti kodin, talon ja asuinympäristön esteet.
”Se, ettei pääsekään liikkumaan normaalisti, vaan jää jumiin ja jopa vaaraan milloin minnekin, herätti miettimään tulevaa asumistani. Vaikka periaatteessa pärjään itse, tarvitsen tutkimuksiin pääsyä odotellessani apua moneen asiaan. Ulkona apua on helppoa pyytää ja saada. Auttajat ovat olleet luotettavia. Suomessa ei tavata soitella toisten ovikelloja. Jotkut voivat pitää sitä häirintänä. Muistan jonkun maahanmuuttajan neuvoneen, että on aina parempi soittaa tai laittaa viesti ensin.
Rollaattori, hissin veräjät ja ulko-ovet ovat kamalan raskaat. Toisaalta myös sähköovet ovat pelottavia. Arvostan kaiteita ja paikkoja, joihin voi hetkeksi istua. Portaassa ei kuitenkaan voi säilyttää mitään ylimääräistä. Olen saanut apua naapureiltani. Kolmelapsisen perheen tytär ystävättärensä kanssa on leiponut, käynyt kaupassa ja apteeksissa sekä vienyt vääjäämättömästi haisevat roskat.
Olen myös näin 30 vuoden tuttavuuden jälkeen tutustunut yläkerran sisaruksiin, jotka hoitavat iäkkäitä vanhempiaan ja saanut jakaa heille tuntojani. Aivan kuin talossa olisi viriämässä yhteisöllisyyttä. Tuntuu, että olen saamapuolella eikä avun tarpeelle näy loppua. Jos järjestäisi jotakin yhteistä vanhan kerrostalon hämärässä asvalttipihassa, tulisiko sinne kukaan?”
Riitan ja Hillervon omat vinkit ja toiveet
Riitan ja Hillervon mielestä Suomeen tarvittaisiin standardoitu järjestelmä asuintaloihin. Yksi asukkaita palveleva standardi voisi olla Tässä talossa on kuunneltu asukkaita. Kun ihminen muuttaa uuteen paikkaan, olisi mukavaa tulla toivotetuksi tervetulleeksi. Saataisiinko taloihin tervetulo-opasta tai henkilöitä, jotka perehdyttävät uuden asukkaan talon asioihin?
Asuinpaikkojen pitäisi olla ikääntyvillekin kutsuvia. Sellaisia, jotka eivät vaikuta palveluasumiselta ja joissa olisi vetovoimaa 55 + ihmisille!
Hankkeessa tuotetut julkaisut:
Mitä muistisairas toivoo asumiselta?
Yhteisöllisen, ikä- ja muistiystävällisen asuinalueen rakentaminen